Uuden alku – Runoja Taiteen Taustalla
Anna Ruotasen ”Uuden alku” -näyttely ei ole vain visuaalinen kokemus, vaan sen taustalla on myös runoja, jotka vievät syvemmälle näyttelyn teemaan. Näissä runoissa yhdistyvät taiteen ja sanan voima, ja ne auttavat kävijöitä ymmärtämään näyttelyn henkilökohtaisen taustan.
Taiteilijan itsensä hyväksymisen ja kipuun sopeutumisen matka on ikuistettu teosten ohella runoihin, jotka tarjoavat syvemmän yhteyden Annan prosessiin fibromyalgian kanssa.
Uuden alku -näyttely Kampaamo Mosaikisissa
Anna Ruotanen Uuden alku -näyttely on nähtävillä Mosaik – Parturi-kampaamo ja kauneushoitola Jyväskylässä, Kolmikulmalla 27.5. alkaen ja avoinna toistaiseksi, kunnes purkuaika sovitaan. Tervetuloa tutustumaan näyttelyn teoksiin upeaan kampaamon miljöössä. Tämä henkilökohtainen taidekokemus kutsuu katsojat pohtimaan elämänmuutoksia ja unelmien tavoittelua vaikeuksien keskellä.
Kipu
Ei lepoa. Ei taukoa.
Se liikkuu, muuttaa muotoaan,
voimistuu,
hellittää hetkeksi.
Jokainen päivä on erilainen.
Pahinta on tietää,
ettei se koskaan katoa.
Parasta on hetki,
kun kipu väistyy
ja tunnen,
että voin tehdä mitä vain.
Edetä.
Uusiin alkuihin.
Toivo
On pelkoa,
huolta huomisesta.
Miltä askel tuntuu aamulla?
Kykenenkö suoriutumaan?
Mutta tiedän,
että toivoa on aina.
Se löytyy pienistä aluista,
hetkistä,
jotka toisille ovat itsestäänselvyyksiä.
Minulle ne ovat lupaus paremmista päivistä.
Ehkä elämässä onkin jotain hyvää.
Toivoa.
Uusia alkuja kohti.
Hyväksyntä
En vielä hyväksy.
Ehkä en koskaan täysin.
Ajatuskin sattuu,
kun tiedän,
ettei tämä helpotu kokonaan.
Mutta tiedän,
että pienikin hyväksyntä
helpottaa epävarmuutta.
Yritän parhaani.
Luotan uusiin alkuihin.
Uuden alku
Sain uuden mahdollisuuden.
Näen uusia alkuja.
Kuin verso,
joka puskee kovan kuoren läpi,
jättäen vanhan taakseen.
Tästä on hyvä alkaa.
Hiljalleen, edeten.
Se on uuden alku.
Muutos
Se on välttämätön.
Se ei kysy aikaa,
ei paikkaa.
Joskus maailma muuttuu hetkessä –
liiankin nopeasti.
Mieli taas kulkee hitaammin,
jättäen jälkeensä ristiriidan.
Siksi on tärkeää kuunnella itseään,
antaa armoa,
hidastaa.
Ota oma aikasi.
Edessä on uusi alku.
Luopuminen
Kun yrität pitää kiinni menneestä,
luopuminen sattuu.
Tunteet nousevat pintaan –
häpeä, suru,
pettymys itseen ja kehoon.
Mutta kehosi tekee parhaansa,
kannatellen sinua.
Vaikka askel painaa,
se on askel eteenpäin.
Se, mistä luovuit,
oli itsellesi armollisinta,
rakkainta mitä voit tehdä.
Jotta voit jatkaa.
Uusia alkuja kohti.
Tuki
On vaikeaa ottaa apua vastaan.
Olen pärjännyt aina itse.
En halua sääliä,
en aiheuttaa huolta,
en olla vaivaksi.
Mutta ehkä nyt on aika.
Aika ojentaa käsi,
vastaanottaa toisten tuki.
Jotta voin edetä.
Uutta alkua kohti.
